Dieettiviikko 11/25

Anteeksi myöhäinen päivitys. En kuitenkaan ole repsahtanut!

Puoliväliä kohta kolkutellaan. Jonkinlainen väliyhteenveto voisi olla ensi viikolla paikallaan.

Hyvä viikko! Salille pääsin takaisin torstaina. Alkuviikon pidin vielä lepoa flunssan jäljiltä. Oli jotenkin niin ihanaa päästä takaisin salille. Ihan uskomatonta miten sitä nykyään oikein kaipaa kunnon treeniä. Sitten sainkin kärsiä pirun kipeistä reisistä kun jalkatreenin vedin perjantaina täysillä. Sehän on aina all or nothing.

Painoa oli lähtenyt 0,6 kg. Ihan ok. Enempää en jaksa tuota kommentoida.

Nyt vain jatketaan täysiä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dieettiviikko 1/25

Olen tyytyväinen. En hypi onnesta tai uhoa että oon niin rautaa, mutta täytyy sanoa että tyytyväinen olen ensimmäiseen viikkoon. Haluaisin uskoa että tämä ensimmäinen viikko on myös vaikein. Ma-ke päivät olivat aivan tuskaa. Väsytti viikonlopun valvomisen jäljiltä. Sokerivieroitusoireet iskivät tosi kovana ja muutenkin suoraan sanottuna vaan v*tutti. Parasta olisi ollut vetää peitto korviin ja nukkua vain kellon ympäri. Mutta eihän sellaista voi normi-ihminen tehdä jolla on työ ja koira hoidettavana. Söin vain ohjeiden mukaan ja toitotin itselleni että kyllä tämä helpottaa. Kyllähän se helpottikin. Torstai ja perjantai menivät jo suht kivuttomasti. Tietysti perjantaina viikonlopun karkkihiiri rupesi kuiskimaan korvaani, mutta vaikka harmitti niin yritin asennoitua että nyt on dieetti ja näillä mennään. Iltapalaksi syödyt mansikat onneksi piristivät perjantai iltaakin. Lauantai päivä meni vielä todella hyvin, mutta illalla. 😢 Olin äitini luona ja veljeni perhe tuli kahville,

Lue lisää

Dieettiviikko 14/25

Erittäin huono viikko. Maanantai alkoi ihan hyvin, kävin salilla tekemässä treenin ja pysyin ruokavaliossa. Illalla olo oli kuitenkin jotenkin ihmeellinen. Vatsaa väänsi ja olo tuntui kuumeiselta. Ja jotenkin ahdisti hirveästi. Enkä saanut seuraavana yönä nukuttuakaan. Siitä lähti sitten alamäki. Päätin että sali saa tältä viikolta jäädä. Kun oli vaan niin huono olo. No sitten kun en salille pääse niin eihän se syöminenkään pysy ruodussa. Aloin taas kyseenalaistamaan kaikkea. Sitä kun paino ei tipu. Ja syönkö nyt kuitenkaan oikein kun yritän kituuttaa aika pienelläkin ruokavaliolla. Olenko pilannut aineenvaihduntani niin lopullisesti että laihduttaminen ei yksinkertaisesti enää onnistu. Voinko saavuttaa pienempää olomuotoa ensi vuoden syksyyn mennessä jolloin tarkoituksena oli ottaa yksi askel kohti unelmia. Tietysti elämässä on myös monia muita asioita mitkä vaikuttavat mieleen ja siihen miten hyvin pystyy laihdutusprojektiin keskittymään. Asioita joita en halua ”julkisesti” sen

Lue lisää

Viikkoraportti 18

Projekti rullaa taas hyvällä fiiliksellä. Ehkä se on sekin kun ei ota turhaa stressiä tuosta syömisestä, vaan syö ohjeiden mukaan niin kaikki sujuu. Melkein kirjoitin tuohon että syö kun on nälkä. Mutta ei se aina ihan niin mene. Vuosien laihdutus ja lihomiskierre, kituuttiminen ja ahmiminen on saanut aikaan sen, että en enää luota kehooni siinä suhteessa että se kertoisi milloin pitää syödä. Kaikki naistenlehtien laihdutusohjeet aina hehkuttavat että täytyy kuunnella itseään ja syödä sitä mitä tekee mieli ja antaa kehon kertoa koska on syötävä. Mutta kun ruokailutottumukset ovat niin useasti ja pitkään olleet vinossa, ei siihen vaan voi enää luottaa. Tällöin on parempi luottaa ammattilaisen laatimiin ohjeisiin. Joku saattaa joskus nauraakin, kun katson kellosta että kohta on taas syötävä. Mutta näin on minulle parasta. En siis orjallisesti noudata kelloa, mutta pidän huolen että ruokailujen välillä on ainakin se 2,5 h ja maksimissaan 4 h. Valkun kanssa on sov

Lue lisää

Hae tästä blogista