Siirry pääsisältöön

Viikkoraportti 17


Perus-hyvä-viikko. 

Tekeminen jatkui tosi hyvällä fiiliksellä. Nyt jaksaa oikeesti treenata kun syö kunnolla ja säännöllisesti. Ei siinä paastoamisessa ole mitään järkeä. 
Ainoa huono homma viikossa oli selittämättömät vatsavaivat. Sellainen outo kuvottava olo alkoi keskiviikkona. Närästi ja tuntui pala tuossa ylävatsassa. Ajattelin jo että joko taas tulen kipeäksi, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti flunssainen olo ollut. Joten päätin että voin kyllä treenata. Jätin kuitenkin loppuviikosta aerobiset vähemmälle. Olo parani huomattavasti viikonlopun aikana. Epäilen että oireet liittyy stressiin ja siihen että tuntuu että hartiat on ihan jumissa. Enkä hengitä kunnolla päivisin. No juu, nyt täytyy vähän relata. Ja lauantaina tein olkapää/ojentaja treenin jälkeen kunnon venytykset. Venyttelin kroppaa noin puoli tuntia ja sekin auttoi. 

Sunnuntain cheattiateriaksi söin vain muutaman keksin. Hyvin yllättävää. Ei vaan tehnyt oikein mitään mieli. 

Nyt uuteen viikkoon samalla pöhinällä ja vatsaa hoitaen.

Kommentit

  1. Hei! Kiva blogi! Mullakin on urakkaa edessä ja tarkoitus painoa saada alaspäin ja mieltä ylöspäin. Olisi kiva lukea esimerkissä viikkoraportissa hyvä ja huonoruokapäiväkirja : eli kirjat parhaimman päivän ja sen ruoat siihen ja huonoin päivä ja mitä kaikkea silloin tullut syötyä. Olisi myös kiva lukea sun treeneistä välillä enemmän. Mitä kaikkea treenaat ja jne. Hyvää loppuviikkoa,sekä onnea ja tsemppiä jatkoon!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Voi kiitos <3 Ihana kuulla. Kiitos hyvistä postausideoistaa. Toteutan ne varmasti tulevaisuudessa.

      Paljon tsemppiä omaan urakkaasi!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dieettiviikko 14/25

Erittäin huono viikko. Maanantai alkoi ihan hyvin, kävin salilla tekemässä treenin ja pysyin ruokavaliossa. Illalla olo oli kuitenkin jotenkin ihmeellinen. Vatsaa väänsi ja olo tuntui kuumeiselta. Ja jotenkin ahdisti hirveästi. Enkä saanut seuraavana yönä nukuttuakaan.  Siitä lähti sitten alamäki. Päätin että sali saa tältä viikolta jäädä. Kun oli vaan niin huono olo. No sitten kun en salille pääse niin eihän se syöminenkään pysy ruodussa. Aloin taas kyseenalaistamaan kaikkea. Sitä kun paino ei tipu. Ja syönkö nyt kuitenkaan oikein kun yritän kituuttaa aika pienelläkin ruokavaliolla. Olenko pilannut aineenvaihduntani niin lopullisesti että laihduttaminen ei yksinkertaisesti enää onnistu. Voinko saavuttaa pienempää olomuotoa ensi vuoden syksyyn mennessä jolloin tarkoituksena oli ottaa yksi askel kohti unelmia. Tietysti elämässä on myös monia muita asioita mitkä vaikuttavat mieleen ja siihen miten hyvin pystyy laihdutusprojektiin keskittymään. Asioita joita en halua ”julkisesti” sen

Dieettiviikko 5/25

 Kaipaan lepoa. Tuntui että nyt tällä viikolla tuli jonkinlainen seinä vastaan. Maanantaina menin salille vaikka väsytti ihan sikana. Ja tyhmänä vielä hyppäsin salin vaa’alle ja sehän näytti hirvittäviä lukemia viikonlopun jäljiltä. Sitten se tapahtui. Istuin kaappini edessä ja kyyneleet alkoivat virtaamaan. En vaan jaksa. Väsytti, kiukutti, ketutti. Kävin pienen neuvottelun itseni kanssa ja lupasin että kunhan teet selkätreenin voit jättää aerobisen väliin. Tein treenin ja lisäksi vielä 10 min aerobisen. Fiilis ei kuitenkaan missään vaiheessa parantunut kuten yleensä. Tuli kummallisia kuumia aaltoja ja välillä tuntui kuin iho olisi ollut tulessa. Ajattelin että huomenna on parempi päivä. Ei ollut. Tiistaina raahauduin taas salille kaameassa väsymyksessä. Tein treenin ja 10 minuutin aerobisen. Silloin totesin että ei, tämä ei ole enää viitsimisestä kyse ja siitä ettei huvittaisi. Kroppani on oikeasti väsynyt ja haluaa lepoa. Oli pakko nöyrtyä. Kaksi treeniä jäi tekemättä tältä viikolta

Terveys

Viittasin jo aiemmassa tekstissäni siihen että kuinka syyni laihduttaa on nyt muuttunut ulkonäöllisten seikkojen lisäksi terveydellisiin syihin. Olen enemmän kuin kiitollinen siitä että toistaiseksi minulla ei ole mitään lihavuuteen liittyviä sairauksia. Tai en tiedä luokitellaanko kilpirauhasen vajaatoiminta näihin, mutta siis siihen minulla tosiaan on lääkitys. Mutta diabetesta, kolesterolia tai sydän-ja verisuonisairauksia minulla ei ole. VIELÄ. Terveyteen luen kuuluvaksi myös liikunnan. Ja kun huomasin että liikkumiseni alkoi painostani kärsimään tiesin että olin tullut pohjalle. Olimme kaksi vuotta sitten siskoni kanssa ulkomaanmatkalla suurkaupungissa. Helpoin ja halvin tapa liikkua ympäriinsä oli kävellen. Päivittäin askelmittarit näyttivät lähes 10 km matkoja. Täytyy sanoa että päivän päätteeksi olin oikeasti todella väsynyt. Sänkyyn mennessä pohkeet tykyttivät ja polvet särkivät. Yksi kauhukohta oli se kun olimme ilmottautuneet ohjatulle kaupunkikierrokselle ja paikalle