Siirry pääsisältöön

Dieettiviikko 4/25

Täytyy sanoa että olen tosi ylpeä viime viikosta. Ruokailut meni tosi hyvin. Treenejä tuli viikolle 3 ja saman verran aerobisia. Aerobiset vedin täysiä. Mitään ylimääräisiä naposteluja ei tullut. No miksi silti ketuttaa. Koska paino ei ollut pudonnut! Eikä ainoastaan ei ollut pudonnut vaan oli tullut jopa lisää. 800 grammaa. Harmittaa ihan sikana! No olo ei ollut kyllä yhtään hoikempi. Oli outoa turvotusta koko viikon. En tiedä sitten johtuisko naistenvaivoista jotka piinasivat viime viikolla. Tai johtuisiko siitä että ennen punnitusta perjantai iltana, tein kovan jalkatreenin. En tiedä. Joka tapauksessa mieli oli matalalla koko viikonlopun. Ja mitä sitten tein kun mieli on matalalla. Herkuttelin tietenkin.😡

Onneksi pysyin karkista erossa, mutta keksejä, pähkinöitä ja kakkua tuli kyllä vedettyä. 
Kuukauden saldoksi jäi siis -2,1 kg. Tavoitteena olisi saada 3 kg/kk. 

Aion silti jatkaa. Eihän tässä muutakaan voi. Luovuttaminen ei ole vaihtoehtona. Harkitsin jo että pitäisikö vaaka taas unohtaa. Mutta toisaalta se on tyhmää mielestäni koska tavoitteenani on painon pudotus, joten miten muuten muka voisin seurata sitä kuin käymällä vaa’alla. 

Mitä siis teen toisin tällä viikolla. No ainakin naistenpäivät ovat ohi, joten se toivottavasti auttaa. Juon enemmän vettä. Vedenjuonti jäi viime viikolla hyvin vähiin. Aion punnita itseni pe aamuna, jolloin ei ole jalkatreeniä ja spagettiperjantaita pohjalla, joten ehkä vaakakin olisi ystäväni. Nyt loppuu viikonlopun herkuttelut. Tästä lähin ainoastaan 1 kerta per kuukausi herkkuja. Lisään kaksi aerobista viikkoon. Eli neljän salitreeniin yhteydessä tehtävien aerobisten lisäksi teen kahtena aamuna 30 min aerobisen. 

Katsotaan sitten miten käy…

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dieettiviikko 14/25

Erittäin huono viikko. Maanantai alkoi ihan hyvin, kävin salilla tekemässä treenin ja pysyin ruokavaliossa. Illalla olo oli kuitenkin jotenkin ihmeellinen. Vatsaa väänsi ja olo tuntui kuumeiselta. Ja jotenkin ahdisti hirveästi. Enkä saanut seuraavana yönä nukuttuakaan.  Siitä lähti sitten alamäki. Päätin että sali saa tältä viikolta jäädä. Kun oli vaan niin huono olo. No sitten kun en salille pääse niin eihän se syöminenkään pysy ruodussa. Aloin taas kyseenalaistamaan kaikkea. Sitä kun paino ei tipu. Ja syönkö nyt kuitenkaan oikein kun yritän kituuttaa aika pienelläkin ruokavaliolla. Olenko pilannut aineenvaihduntani niin lopullisesti että laihduttaminen ei yksinkertaisesti enää onnistu. Voinko saavuttaa pienempää olomuotoa ensi vuoden syksyyn mennessä jolloin tarkoituksena oli ottaa yksi askel kohti unelmia. Tietysti elämässä on myös monia muita asioita mitkä vaikuttavat mieleen ja siihen miten hyvin pystyy laihdutusprojektiin keskittymään. Asioita joita en halua ”julkisesti” sen
Lähetä kommentti
Lue lisää

Terveys

Viittasin jo aiemmassa tekstissäni siihen että kuinka syyni laihduttaa on nyt muuttunut ulkonäöllisten seikkojen lisäksi terveydellisiin syihin. Olen enemmän kuin kiitollinen siitä että toistaiseksi minulla ei ole mitään lihavuuteen liittyviä sairauksia. Tai en tiedä luokitellaanko kilpirauhasen vajaatoiminta näihin, mutta siis siihen minulla tosiaan on lääkitys. Mutta diabetesta, kolesterolia tai sydän-ja verisuonisairauksia minulla ei ole. VIELÄ. Terveyteen luen kuuluvaksi myös liikunnan. Ja kun huomasin että liikkumiseni alkoi painostani kärsimään tiesin että olin tullut pohjalle. Olimme kaksi vuotta sitten siskoni kanssa ulkomaanmatkalla suurkaupungissa. Helpoin ja halvin tapa liikkua ympäriinsä oli kävellen. Päivittäin askelmittarit näyttivät lähes 10 km matkoja. Täytyy sanoa että päivän päätteeksi olin oikeasti todella väsynyt. Sänkyyn mennessä pohkeet tykyttivät ja polvet särkivät. Yksi kauhukohta oli se kun olimme ilmottautuneet ohjatulle kaupunkikierrokselle ja paikalle
2 kommenttia
Lue lisää

Dieettiviikko 1/25

Olen tyytyväinen. En hypi onnesta tai uhoa että oon niin rautaa, mutta täytyy sanoa että tyytyväinen olen ensimmäiseen viikkoon. Haluaisin uskoa että tämä ensimmäinen viikko on myös vaikein. Ma-ke päivät olivat aivan tuskaa. Väsytti viikonlopun valvomisen jäljiltä. Sokerivieroitusoireet iskivät tosi kovana ja muutenkin suoraan sanottuna vaan v*tutti. Parasta olisi ollut vetää peitto korviin ja nukkua vain kellon ympäri. Mutta eihän sellaista voi normi-ihminen tehdä jolla on työ ja koira hoidettavana. Söin vain ohjeiden mukaan ja toitotin itselleni että kyllä tämä helpottaa. Kyllähän se helpottikin. Torstai ja perjantai menivät jo suht kivuttomasti. Tietysti perjantaina viikonlopun karkkihiiri rupesi kuiskimaan korvaani, mutta vaikka harmitti niin yritin asennoitua että nyt on dieetti ja näillä mennään. Iltapalaksi syödyt mansikat onneksi piristivät perjantai iltaakin. Lauantai päivä meni vielä todella hyvin, mutta illalla. 😢 Olin äitini luona ja veljeni perhe tuli kahville,
Lähetä kommentti
Lue lisää