Siirry pääsisältöön

Paljonko on rahaa palanut?

Painovartijat (3v, 156 vkoa, 20 €/vko) = 3 120 €
Kuntosalin laihdutusryhmä x2 = 580 €
PT 4 kk = 1 000 €
Cambridge (2 päivää)aloituspaketti= 200€
Yhteensä= 4 900 euroa

Joopa, joo. Kyllähän tuolla summalla olisi muutaman Amerikan matkan tehnyt tai mennyt useamman kerran Eurooppaan. Laittanut käsirahan asuntoon ynnämuuta kivaa.

Ja mikä pahinta tuo raha on mennyt hukkaan. Paino on kyllä jossain kohdin pudonnut, mutta ei pysynyt poissa. Mutta toivon että olen jokaisesta jotain oppinut.

Painovartijat:
Ehkä tärkein opetus tästä on ollut se että pystyn laihtumaan. Ja tämä on ollut ihka ensimmäinen kerta kun olen opetellut syömään oikein. Viikottainen punnitus motivoi. Eihän siihen vaa’alle kehdannut nousta jos ei ollut miinusta.

Kuntosalin laihdutusryhmä:
Opin yhdistämään treenaamisen laihduttamiseen. Täytyi oikeasti syödä hyvin jotta jaksoi treenata. Tässäkin oli viikottainen punnitus joka ylläpiti motivaatiota.

PT:
Tykkäsin siitä että olin tilivelvollinen jollekulle. Yhteiset treenikerrat salilla olivat mahtavia. Kemiat eivät vain kohdanneet kyseisen henkilön kanssa. Tätä haluisin ehdottomasti kokeilla uudestaan jos vain rahatilanne sen sallisi.

Cambridge:
PUSSIKUURIT EIVÄT OLE MINUA VARTEN. Maistuvat aivan kuralle.

Nyt ollaan tässä. Toivottavasti opettelemassa loppuelämäni elämäntapoja. Treeniä ja ruokaa, oikeassa suhteessa.☺
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dieettiviikko 14/25

Erittäin huono viikko. Maanantai alkoi ihan hyvin, kävin salilla tekemässä treenin ja pysyin ruokavaliossa. Illalla olo oli kuitenkin jotenkin ihmeellinen. Vatsaa väänsi ja olo tuntui kuumeiselta. Ja jotenkin ahdisti hirveästi. Enkä saanut seuraavana yönä nukuttuakaan.  Siitä lähti sitten alamäki. Päätin että sali saa tältä viikolta jäädä. Kun oli vaan niin huono olo. No sitten kun en salille pääse niin eihän se syöminenkään pysy ruodussa. Aloin taas kyseenalaistamaan kaikkea. Sitä kun paino ei tipu. Ja syönkö nyt kuitenkaan oikein kun yritän kituuttaa aika pienelläkin ruokavaliolla. Olenko pilannut aineenvaihduntani niin lopullisesti että laihduttaminen ei yksinkertaisesti enää onnistu. Voinko saavuttaa pienempää olomuotoa ensi vuoden syksyyn mennessä jolloin tarkoituksena oli ottaa yksi askel kohti unelmia. Tietysti elämässä on myös monia muita asioita mitkä vaikuttavat mieleen ja siihen miten hyvin pystyy laihdutusprojektiin keskittymään. Asioita joita en halua ”julkisesti” sen
Lähetä kommentti
Lue lisää

Dieettiviikko 5/25

 Kaipaan lepoa. Tuntui että nyt tällä viikolla tuli jonkinlainen seinä vastaan. Maanantaina menin salille vaikka väsytti ihan sikana. Ja tyhmänä vielä hyppäsin salin vaa’alle ja sehän näytti hirvittäviä lukemia viikonlopun jäljiltä. Sitten se tapahtui. Istuin kaappini edessä ja kyyneleet alkoivat virtaamaan. En vaan jaksa. Väsytti, kiukutti, ketutti. Kävin pienen neuvottelun itseni kanssa ja lupasin että kunhan teet selkätreenin voit jättää aerobisen väliin. Tein treenin ja lisäksi vielä 10 min aerobisen. Fiilis ei kuitenkaan missään vaiheessa parantunut kuten yleensä. Tuli kummallisia kuumia aaltoja ja välillä tuntui kuin iho olisi ollut tulessa. Ajattelin että huomenna on parempi päivä. Ei ollut. Tiistaina raahauduin taas salille kaameassa väsymyksessä. Tein treenin ja 10 minuutin aerobisen. Silloin totesin että ei, tämä ei ole enää viitsimisestä kyse ja siitä ettei huvittaisi. Kroppani on oikeasti väsynyt ja haluaa lepoa. Oli pakko nöyrtyä. Kaksi treeniä jäi tekemättä tältä viikolta
Lähetä kommentti
Lue lisää

Terveys

Viittasin jo aiemmassa tekstissäni siihen että kuinka syyni laihduttaa on nyt muuttunut ulkonäöllisten seikkojen lisäksi terveydellisiin syihin. Olen enemmän kuin kiitollinen siitä että toistaiseksi minulla ei ole mitään lihavuuteen liittyviä sairauksia. Tai en tiedä luokitellaanko kilpirauhasen vajaatoiminta näihin, mutta siis siihen minulla tosiaan on lääkitys. Mutta diabetesta, kolesterolia tai sydän-ja verisuonisairauksia minulla ei ole. VIELÄ. Terveyteen luen kuuluvaksi myös liikunnan. Ja kun huomasin että liikkumiseni alkoi painostani kärsimään tiesin että olin tullut pohjalle. Olimme kaksi vuotta sitten siskoni kanssa ulkomaanmatkalla suurkaupungissa. Helpoin ja halvin tapa liikkua ympäriinsä oli kävellen. Päivittäin askelmittarit näyttivät lähes 10 km matkoja. Täytyy sanoa että päivän päätteeksi olin oikeasti todella väsynyt. Sänkyyn mennessä pohkeet tykyttivät ja polvet särkivät. Yksi kauhukohta oli se kun olimme ilmottautuneet ohjatulle kaupunkikierrokselle ja paikalle
2 kommenttia
Lue lisää